Hannele Jönsson-Korhola & Anna-Riitta Lindgren (toim.): Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä

Hannele Jönsson-Korhola & Anna-Riitta Lindgren (toim.): Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. SKS 2003. 528 s.

Lähdekirjana tämä kirja on erinomainen johdatus maailman suomalaisvähemmistöihin. Minun piti vain tarkistaa muutama asia, mutta tulipahan luettua taas kerran miltein koko kirja. Vaikka ei pitäisi, sitä kuitenkin joka kerta hätkähtää siitä tosiasiasta, että iso osa, jopa kaksi seitsemästä suomalaisesta asuu Suomen valtiorajojen ulkopuolella. Muuttoliikkeiden ansiosta suomalaistaustaisia on liki parisen miljoonaa maailmalla, toisaalta monet vähemmistöt eivät ole Suomesta lähtöisin: he ovat olleet Suomen rajojen ulkopuolella ”aina”. Tällaisia ovat esimerkiksi meänkieliset ja monet suomalaisvähemmistöt Venäjällä ja Baltian maissa.
Kirja aloittaa meistä ruosuista joita on vähintään puolisen miljoonaa laskutavasta riippuen. Kiehtovia katsauksia on myös muun muassa Espanjaan, jonne on muotoutunut varsin omaleimainen ja luonteinen, dynaaminen ja vireä suomalaisvähemmistö. Heidän asemansa on parempi kuin ruotsinsuomalaisilla. Espanjansuomalaisilla lapsilla on esimerkiksi mahdollisuus käydä koulut suomeksi aina lukiotasolle asti mikä Ruotsissa ei valtavasta suomalaismäärästä huolimatta luonnistu. Myös palvelujen saaminen suomeksi on aivan toista luokkaa kuin täällä. Espanjassa asuu vakituisesti viitisentuhatta suomalaista, tämän lisäksi ns. talvehtivia 25-30 000 plus turistit.
Järkyttävä pulahdus venäjänsuomalaisten kohtaloihin on myös tärkeää luettavaa eikä niitä saisi koskaan unohtaa. Venäjänsuomalaisten ryhmät ovat muotoutuneet paikoin verisesti historian melskeissä. Esimerkiksi Siperiassa on vieläkin vankileirien jäljiltä muodostuneita suomalaiskyliä. Ruotsin tunkeutuessa 1600-luvulla imperialistisesti Inkerinmaalle puhdistettiin alue "vääräuskoisista" ja tilalle tuupattiin väkeä muualta Suomesta. Alueen varsinainen väki pakeni mm. Tverin Karjalaan. Myöhemmässä vaiheessa suomalaissoille rakennettu Pietari kasvoi hetkeksi tiheimmäksi suomalaiskeskittymäksi maailmassa. 1900-luvun alussa Pietarissa elettiin monipuolisesti suomeksi ja useita lehtiä, myös päivälehtiä ilmestyi. 1930-luvun vainoissa ja toisen maailmansodan piirityksessä alueen sankka satatuhantinen suomalaisyhteisö hävitettiin liki kokonaan.
Kirjassa on myös lukuja muun muassa saksansuomalaisista ja rapakon takaa. Ne ovat niin kielitieteellisiä kuin historiallisia ja yhteiskuntatieteellisiä. Kaikista suomalaisvähemmistöistä ei ole tutkimusta eikä mainintoja tässä kirjassa mutta kirja on silti oiva kokoava katsaus niistä suurimpiin.