tiistai 27. lokakuuta 2009

Saša Stanišić: Farfar upp i graven

Saša Stanišić: Farfar upp i graven. Norstedts, 2008. 303 s. (Wie der Soldat das Grammofon repariert, 2006)

Saša Stanišić käsittääkseni kohautti Saksassa jokunen vuosi sitten kirjallaan. Sittemmin esikoisromaania on käännetty kymmenille kielille. Myös ruotsiksi.

Sodan sylkäisemä teos on kuin venäläinen moottoritie. Toisin sanoen epätasainen kuin pakkasenpurema kynnetty pelto. Välillä viiletetään vauhdilla, yht´äkkiä kolistellaan kuoppaan.

Teknisesti taitavasti tehty teos upottaa kertomuksia kertomuksiin. Tunne on kuin laskeutuisi portaita. Unenomaiset jaksot sekoittuvat tiukkaan realismiin. Tarinaa ryyditetään tihennetyillä peilauksilla.

Juoni on höttöä, josta uupuu punainen lanka. Sellainen ydin yrittää olla nuori nainen Asija, jota päähenkilö jäljittää. Tiivistetysti todettuna teos kuvaa kuinka yhteisö hajoaa sisällissotaan ja pirstoutuu palasiksi maailmalle. Näkökulma on lapsen, joka pakenee Višegradista Saksaan. Hän ei voi unohtaa kohtaamaansa kaunista tyttöä... ja poika aikuistuttuaan palaa kaupunkiin, joka ei ole enää entisensä.

Mielenkiintoinen kirja.

Erikoisuus, johon takertuu, on isoisovanhempien keskeinen läsnäolo kirjassa. Ehkä se osiltaan johtuu omasta orpoudesta; en itse ole tavannut koskaan omia isoisovanhempia - muun muassa Suomen sisällissodan keskitysleirien takia. Verinen historia heijastuu tähän päivään.

Kirjassa pojalle rakas isoisä kuolee kesken Carl Lewisin juoksun ja käynnistää kaaoksen... Suru yhdistää suvun ääripäät tavalla, josta lyyrisyys ei ole kaukana.

Rakkaus kirjan päähenkilöllä on ihastumista omaan mielikuvaan illuusioiden tytöstä. Tätä teemaa olisi voinut terästää. Edesmenneisiin kohdistuu ripustautuvaa palvontaa. Päähenkilön juurettomuus ja hämmennys omasta identiteetistä ovat voimakkaasti esillä.

Lukiessa kiteytyi mielessä elämisen olemuksesta mietelauseeksi, että miehisyys on naiseuden arvoituksen ratkaisemisen loputonta yrittämistä ja miehessä piileskelevien väkivaltaisten viettien tukahduttamista - siinä kuitenkaan onnistumatta. Muuten ei voisi sotia oikein selittää modernissa maailmassa. Mikä saa surmaamaan naapurinsa? Mikä saa raiskaamaan naapurintytön? Mikä tuhoamaan yhteisönsä?

Ei kommentteja: